Sisällys

Sairausajan palkan laskuri – Tarkista oikeutesi

Kuukausipalkka (brutto):

Työsuhteen kesto (kuukausina):

Sairausloman kesto (päivinä):

Työehtosopimus:

Huom! Kyseessä on suuntaa-antava arvio. Todellinen sairausajan palkka voi vaihdella työehtosopimuksen ja työnantajan käytäntöjen mukaan. Laskuri käyttää päiväpalkan laskennassa jakajana lukua 30 ja TSL:n mukaisessa laskennassa 10 kalenteripäivän palkallista jaksoa. Tarkista tarkat ehdot työehtosopimuksestasi tai työnantajaltasi.

Sairausajan palkan laskelma

Syötetyt tiedot

Kuukausipalkka: ${inputPalkka} €

Työsuhteen kesto: ${inputTyosuhde} kk

Sairausloman kesto: ${inputSairausloma} pv

Työehtosopimus: ${inputTes}

Laskelman tulokset

${tulosDiv.innerHTML}

`); tulostusIkkuna.document.close(); // Pieni viive ennen tulostusta varmistaa sisällön latautumisen setTimeout(() => { tulostusIkkuna.print(); tulostusIkkuna.close(); }, 250); } catch (error) { console.error("Tulostusvirhe:", error); alert('Tulostuksessa tapahtui virhe. Yritä uudelleen.'); } }

Yhteenveto: Sairausajan palkka – Näin varmistat oikean korvauksen

Sairausajan palkka turvaa toimeentulosi sairauden aikana ja perustuu työsopimuslakiin sekä työehtosopimuksiin. Sen määräytymiseen vaikuttavat työsuhteen kesto, palkkaustapa sekä mahdolliset lisät ja bonukset. Karenssiaika, Kelan sairauspäiväraha ja vuosiloman kertyminen ovat myös keskeisiä tekijöitä.

Tärkeimmät kohdat

Sairausajan palkka perustuu normaaliin ansiotasoosi, mukaan lukien säännölliset lisät ja vuorotyölisät.
Karenssiaika on yleensä ensimmäinen sairastumispäivä, mutta työehtosopimukset voivat määrittää sen eri tavoin.
Työsuhteen kesto vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka pitkältä ajalta saat täyttä sairausajan palkkaa.
Kelan sairauspäiväraha täydentää sairausajan palkkaa pidempien sairauslomien aikana, ja se maksetaan työnantajalle tai työntekijälle tilanteesta riippuen.
Vuosilomaa kertyy myös sairausloman aikana, palkalliselta ajalta normaalisti ja palkattomalta ajalta enintään 75 työpäivältä vuodessa.

Sairausajan palkan muutokset vuodelle 2025

Sairausajan palkkaan liittyvät käytännöt ovat pysyneet pääosin ennallaan vuonna 2025. Työsopimuslain mukaiset perusperiaatteet määräävät edelleen sairausajan palkan maksuperusteet, ja alakohtaiset työehtosopimukset tarkentavat ehtoja eri aloilla. Työsuhteen kesto vaikuttaa edelleen merkittävästi siihen, kuinka pitkältä ajalta täyttä sairausajan palkkaa maksetaan.

Työntekijän on hyvä tarkistaa oman työehtosopimuksensa tarkat ehdot, sillä niissä voi olla alakohtaisia eroja. Erityisesti karenssipäivien määrä, sairausajan palkan kesto ja palkan määräytymisperusteet vaihtelevat eri aloilla. Huolellinen perehtyminen omiin oikeuksiin auttaa varmistamaan, että saat sairastapauksessa sinulle kuuluvan korvauksen.

Katso myös nämä artikkelit

Sairausajan palkan laskeminen

Sairausajan palkan laskeminen perustuu työsopimuslakiin ja alakohtaisiin työehtosopimuksiin. Palkanlaskenta käynnistyy heti, kun työntekijä ilmoittaa sairastumisestaan ja toimittaa tarvittavan lääkärintodistuksen.

Perusperiaatteena sairausajan palkan laskemisessa on, että työntekijälle maksetaan sama palkka kuin jos hän olisi ollut töissä. Tämä tarkoittaa säännöllisen työajan mukaista palkkaa kaikkine henkilökohtaisine lisineen.

Sairausajan palkan peruselementit

Palkanmaksun perusteena toimivat:

Peruspalkka
Säännölliset henkilökohtaiset lisät
Vuorotyölisät
Olosuhdelisät

Laskennassa huomioidaan työntekijän normaali työvuorosuunnitelma siltä ajalta, jonka hän on poissa sairauden vuoksi. Tämä varmistaa, että työntekijä saa saman palkan kuin normaalisti työskennellessään.

Sairausajan palkan laskennan erityistilanteet

Jos työntekijällä on vaihteleva työaika tai epäsäännölliset työvuorot, sairausajan palkka lasketaan keskiansion perusteella. Keskiansio määräytyy yleensä edellisen palkanmaksukauden tai pidemmän ajanjakson perusteella.

Sairausajan palkan laskemisessa on tärkeää huomioida myös mahdolliset työehtosopimuksen määräykset keskituntiansion laskemisesta. Tämä voi vaikuttaa merkittävästi maksettavan korvauksen määrään.

Karenssiajan vaikutus sairausajan palkkaan

Karenssi tarkoittaa omavastuuaikaa, jonka aikana työntekijä ei saa korvausta poissaolostaan. Tämä ajanjakso alkaa heti ensimmäisestä poissaolopäivästä.

Työsopimuslain mukaan karenssi on tyypillisesti ensimmäinen sairastumispäivä, mutta työehtosopimuksissa tästä voidaan sopia toisin. Esimerkiksi toimistotyössä karenssia ei välttämättä ole lainkaan.

Karenssin pituuden vaihtelu

Vakituisessa työsuhteessa yleensä 1 päivä
Määräaikaisissa työsuhteissa voi olla pidempi
Koeajalla olevilla työntekijöillä mahdollisesti pidempi jakso

Karenssiaika voi vaikuttaa merkittävästi työntekijän talouteen. Tämän vuoksi monet työntekijät harkitsevat henkilökohtaisen vakuutusturvan hankkimista, joka voi kattaa myös karenssiajan aiheuttaman ansionmenetyksen.

Huomionarvoista on, että saman sairauden uusiutuessa 30 päivän sisällä, karenssiaikaa ei yleensä sovelleta uudelleen. Tällöin korvaus alkaa heti ensimmäisestä poissaolopäivästä.

Karenssin soveltaminen edellyttää aina asianmukaista dokumentaatiota sairaudesta. Ilman lääkärintodistusta tai muuta hyväksyttävää selvitystä työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa korvausta edes karenssiajan jälkeen.

Työsuhteen keston merkitys palkanmaksussa

Sairausajan palkan laskeminen - Näin varmistat oikean korvauksen — Sairausajan palkan laskeminen – Näin varmistat oikean korvauksen

Työsuhteen pituus vaikuttaa suoraan siihen, kuinka pitkältä ajalta saat sairausajan palkkaa. Mitä pidempään olet ollut saman työnantajan palveluksessa, sitä kattavamman turvan saat sairastuessasi.

Työsopimuslain mukaiset maksuajat jakautuvat seuraavasti:

Alle kuukauden työsuhde: 50% palkasta
Yli kuukauden työsuhde: täysi palkka 9 päivän ajalta
Yli 3 vuoden työsuhde: pidempi palkanmaksujakso työehtosopimuksen mukaan

Työsuhteen kesto lasketaan yhtäjaksoisesta työsuhteesta. Jos työsuhteessa on ollut katkoksia, palkanmaksujakso määräytyy viimeisimmän yhtäjaksoisen työsuhteen perusteella.

Portaittainen palkanmaksujärjestelmä

Monissa työehtosopimuksissa on käytössä portaittainen järjestelmä, jossa palkanmaksuaika pitenee työsuhteen keston mukaan:

1-2 vuotta: 4 viikkoa
2-5 vuotta: 5 viikkoa
5-10 vuotta: 8 viikkoa
Yli 10 vuotta: 12 viikkoa

Pitkä työsuhde tuo mukanaan paremman turvan sairastumisen varalle. Tämä kannustaa pitkäaikaisiin työsuhteisiin ja palkitsee sitoutuneita työntekijöitä.

Sairausajan palkan määräytyminen eri työehtosopimuksissa

Työehtosopimukset määrittelevät alakohtaisesti, miten sairausajan palkka muodostuu. Eri aloilla on omat erityispiirteensä, jotka vaikuttavat korvauksen määrään ja maksuperusteisiin.

Teollisuuden aloilla huomioidaan tyypillisesti vuorotyölisät ja muut säännölliset lisät osana sairausajan palkkaa. Palvelualoilla taas korostuvat ilta- ja viikonloppulisien merkitys palkan muodostumisessa.

Toimialakohtaiset erot

Rakennusala: Sääolosuhdelisät ja työkohtaiset lisät
Kaupan ala: Myyntiin sidotut lisät ja iltatyökorvaukset
Kuljetusala: Kilometrikorvaukset ja päivärahat
Ravintola-ala: Tarjoilupalkkiot ja vuorolisät

Työmatkojen aikana sattuneet sairastumiset voivat vaikuttaa korvauksiin eri tavoin. Aivan kuten matkavakuutusten kattavuudessa on eroja, myös työehtosopimusten välillä on vaihtelua siinä, miten ulkomailla tapahtuneet sairastumiset korvataan.

Erityisryhmien huomiointi

Työehtosopimuksissa on usein erityismääräyksiä tietyille työntekijäryhmille:

Vuokratyöntekijät: Noudatetaan käyttäjäyrityksen työehtosopimusta
Sesonkityöntekijät: Huomioidaan työn kausiluonteisuus
Monitoimipaikkaiset työntekijät: Sovelletaan pääasiallisen työpaikan sopimusta

Työehtosopimukset voivat myös määritellä erityisiä laskentasääntöjä tilanteissa, joissa työntekijä tekee säännöllisesti töitä useamman työehtosopimuksen piirissä.

Palkan laskentakaava ja perusteet sairausloman aikana

Sairausloman aikaisen palkan laskemisessa käytetään peruskaavaa, joka huomioi työntekijän normaalin ansiotason. Laskenta perustuu työntekijän säännölliseen kuukausipalkkaan tai tuntipalkkaisten kohdalla keskituntiansioon.

Kuukausipalkkaisen työntekijän laskentaperuste

Kuukausipalkkaisen työntekijän sairausajan palkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka työpäivien lukumäärällä:

Päiväpalkka = Kuukausipalkka / 21,5 (keskimääräinen työpäivien määrä)
Tuntipalkka = Kuukausipalkka / 157,5 (keskimääräinen työtuntien määrä)

Tähän peruslaskentaan lisätään säännölliset lisät, kuten henkilökohtaiset palkan osat ja vuorotyölisät. Jos olet yrittäjä tai harkitset yrittäjäksi ryhtymistä, kannattaa tutustua myös siihen, miten voit perustaa verkkokaupan ja turvata tulosi useammasta lähteestä.

Tuntipalkkaisen työntekijän keskituntiansio

Tuntipalkkaisen työntekijän sairausajan palkka perustuu keskituntiansioon:

Keskituntiansio = Edellisen palkkakauden kokonaisansio / Tehdyt työtunnit
Sairausajan päiväpalkka = Keskituntiansio × Päivittäinen työaika

Tulevaisuuden toimeentuloa ajatellen on hyvä miettiä myös pitkän aikavälin suunnitelmia. Voit arvioida tulevan eläkkeesi määrän ja varautua mahdollisiin ansionmenetyksiin etukäteen.

Muuttuvien palkanosien huomiointi

Palkan laskennassa huomioidaan myös:

Säännölliset ylityökorvaukset
Sunnuntaityökorvaukset
Työaikaan sidotut lisät

Jos taloudellinen tilanne huolestuttaa sairausloman aikana, voit hakea talousneuvontaa tilanteen kartoittamiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi.

Laskentakaava huomioi myös työajan lyhennykset ja arkipyhäkorvaukset, jotka olisivat normaalisti kertyneet työaikana. Nämä lisätään peruspalkkaan sairausajan palkkaa laskettaessa.

Osa-aikaisen työntekijän sairausajan palkan erityispiirteet

Osa-aikatyössä sairausajan palkan laskeminen noudattaa erityisiä periaatteita. Lähtökohtana on työntekijän keskimääräinen työaika ja siitä muodostuva ansiotaso.

Keskimääräisen työajan määrittely

Säännöllinen osa-aikatyö: Sovitun viikkotyöajan mukaan
Vaihteleva työaika: Edellisen 6 kuukauden keskiarvo
Tarvittaessa työhön kutsuttavat: Toteutuneiden työvuorojen perusteella

Osa-aikaisen työntekijän kohdalla on erityisen tärkeää dokumentoida säännölliset työvuorot ja niistä kertyvät ansiot. Näin voidaan varmistaa, että sairausajan palkka vastaa todellista ansiotasoa.

Työajan prosenttiosuuden merkitys

Työajan prosenttiosuus vaikuttaa suoraan sairausajan palkan määrään. Jos työskentelet esimerkiksi 50% työajalla, sairausajan palkkasi määräytyy tämän mukaisesti. Samoin kuin säännöllisessä sijoitustoiminnassa, jossa voit aloittaa osakesijoittamisen pienemmälläkin summalla, myös osa-aikatyössä pienempi työpanos kerryttää suhteellista turvaa.

Lisätyön vaikutus sairausajan palkkaan

Osa-aikaisen työntekijän säännöllisesti tekemä lisätyö huomioidaan sairausajan palkassa. Tämä voi vaikuttaa myös tuleviin veronpalautuksiin ja niiden aikatauluun, sillä sairausajan palkka voi muuttaa vuoden kokonaisansioita.

Säännöllinen lisätyö: Lasketaan mukaan keskiansioon
Satunnainen lisätyö: Arvioidaan tapauskohtaisesti
Ylityökorvaukset: Huomioidaan vakiintuneen käytännön mukaan

Osa-aikaisen työntekijän sairausajan palkan laskennassa on tärkeää huomioida myös työehtosopimuksen määräykset ja mahdolliset alakohtaiset erityissäännökset.

Kelan sairauspäivärahan huomioiminen palkanlaskennassa

Kelan sairauspäiväraha astuu kuvaan, kun sairauspoissaolo pitkittyy. Työnantaja hakee sairauspäivärahaa työntekijän puolesta, kun omavastuuaika on täyttynyt.

Sairauspäivärahan omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää. Tämän jälkeen Kela maksaa sairauspäivärahan joko työnantajalle tai työntekijälle riippuen siitä, jatkuuko palkanmaksu.

Sairauspäivärahan ja palkan yhteensovitus

Työnantajalle maksetaan päiväraha palkanmaksuajalta
Työntekijälle maksetaan suoraan palkattomalta ajalta
Osittainen päiväraha jaetaan maksuperusteiden mukaan

Jos työnantaja maksaa täyttä palkkaa, saa se koko sairauspäivärahan. Osapalkalla päiväraha jaetaan palkan suhteessa työnantajan ja työntekijän kesken.

Sairauspäivärahan laskentaperusteet

Päivärahan määrä perustuu vuosityötuloihin tai edeltävien kuukausien tuloihin. Palkanlaskennassa tämä huomioidaan seuraavasti:

Vuosityötulot vaikuttavat päivärahan suuruuteen
Edeltävän 12 kuukauden tulot toimivat laskentaperusteena
Palkkatiedot ilmoitetaan tulorekisteriin ajantasaisesti

Työnantajan tulee huolehtia tarkasta palkkakirjanpidosta ja ilmoittaa muutokset viipymättä Kelalle, jotta päivärahan määrä pysyy oikeana.

Provisiopalkan ja bonusten käsittely sairausajalta

Provisiopalkka ja bonukset huomioidaan sairausajan palkassa keskimääräisen ansion perusteella. Tämä keskiansio lasketaan tyypillisesti edeltävän 3-12 kuukauden ajalta.

Provision laskentaperusteet sairausajalta

Provision keskiarvo edeltävältä laskentajaksolta
Säännöllisesti maksettavat bonukset
Tulospalkkiot ja myyntiprovisiot

Provisiopalkkaisen työntekijän sairausajan palkka muodostuu peruspalkasta ja keskimääräisestä provisiosta. Jos työntekijällä ei ole kiinteää peruspalkkaa, käytetään pelkkää keskimääräistä provisioansiota.

Bonusten käsittely

Bonukset huomioidaan sairausajan palkassa seuraavasti:

Kuukausittaiset bonukset: Keskiarvo laskentajaksolta
Kvartaalibonukset: Jaetaan tasaisesti kuukausille
Vuosibonukset: Huomioidaan jos maksuperuste täyttyy

Tavoitteisiin sidotut bonukset arvioidaan sen mukaan, miten työntekijä olisi todennäköisesti saavuttanut tavoitteet ilman sairauspoissaoloa.

Erityistilanteiden huomiointi

Sesonkiaikana tai kampanjakausina sattuneet sairauspoissaolot vaativat erityistä tarkastelua. Näissä tilanteissa voidaan käyttää vertailukohtana vastaavan ajankohdan keskiansiota edelliseltä vuodelta.

Myyntityössä huomioidaan myös:

Kausivaihtelut myynnissä
Markkinatilanteen muutokset
Asiakaskunnan säilyminen

Provision ja bonusten laskenta sairausajalta edellyttää tarkkaa dokumentointia ja seurantaa. Tämä varmistaa oikeudenmukaisen korvauksen työntekijälle.

Vuosiloman kertyminen ja sairausajan palkan yhteys

Sairausajan palkka vaikuttaa suoraan vuosiloman kertymiseen. Työntekijälle kertyy vuosilomaa myös sairauspoissaolon aikana, kun kyseessä on palkallinen sairausloma.

Vuosiloman kertymisen perusteet sairausajalta

Palkalliselta sairausajalta kertyy normaali vuosiloma
Palkattomalta sairausajalta kertyy lomaa 75 työpäivää
Kelan päivärahakaudelta kertyminen riippuu palkanmaksusta

Vuosiloman kertyminen jatkuu normaalisti niin kauan kuin työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Tämän jälkeenkin lomaa kertyy vielä 75 työpäivän ajalta, vaikka palkanmaksu olisi jo päättynyt.

Loman kertymisen erityistilanteet

Sairausajan palkan ja vuosiloman yhteys näkyy erityisesti seuraavissa tilanteissa:

Osasairauspäivärahan aikana kertyvä loma
Työkyvyttömyyseläkkeen odotusajan lomakertymä
Kuntoutustuen aikainen lomakertymä

Vuosiloman kertyminen voi vaihdella työehtosopimuksen mukaan. Joissakin tapauksissa lomaa voi kertyä pidempäänkin kuin lain määräämä minimijakso.

Lomakertymän laskennassa on tärkeää huomioida työssäolon veroiset päivät. Sairauspoissaolot rinnastetaan näihin päiviin siltä osin, kun niiltä maksetaan palkkaa tai ne kuuluvat 75 päivän jaksoon.

Yhteenveto ja pääpointit

Sairausajan palkan laskeminen voi tuoda ylimääräistä päänvaivaa tilanteessa, jossa pitäisi keskittyä paranemiseen. Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, joka määräytyy työehtosopimuksen ja työsopimuksen mukaan. Sairausajan palkka lasketaan tavallisesti keskituntiansion perusteella, ja sen kesto riippuu työsuhteen pituudesta.

Plussat

Takaa toimeentulon sairauden aikana
Lakisääteinen oikeus
Selkeät laskentaperusteet

Miinukset

Karenssiajat voivat aiheuttaa tulojen menetystä
Eri alojen käytännöt vaihtelevat
Laskentaperusteet voivat olla monimutkaisia
Mahdolliset palkan menetykset pitkissä sairauslomissa

Sairausajan palkan määrä työsuhteen keston mukaan

Sairausajan palkka on tärkeä osa työntekijän toimeentuloa sairauden aikana. Se turvaa taloudellisen tilanteesi, kun et pysty työhön terveydellisistä syistä. Palkan määräytymiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten työsuhteen kesto ja työehtosopimuksen määräykset.

Työsuhteen kesto	Sairausajan palkan määrä	Maksujakson pituus
Alle 1 kuukausi	50% palkasta	Sairastumispäivä + 9 arkipäivää
1 kuukausi – 3 vuotta	100% palkasta	28 kalenteripäivää
3-5 vuotta	100% palkasta	35 kalenteripäivää
5-10 vuotta	100% palkasta	42 kalenteripäivää
Yli 10 vuotta	100% palkasta	56 kalenteripäivää

Sairausajan palkan laskeminen kannattaa tehdä huolella, jotta saat oikean korvauksen. Työehtosopimuksissa voi olla alakohtaisia eroja, joten tarkista aina oman alasi säännökset. Sairastuessasi ilmoita asiasta välittömästi työnantajallesi ja toimita tarvittavat todistukset ajoissa.

Usein kysytyt kysymykset

Miten keskituntiansio vaikuttaa vuorotyölisien huomioimiseen sairausajan palkassa?

Keskituntiansio sisältää säännöllisesti maksetut vuorotyölisät, jotka huomioidaan sairausajan palkan laskennassa. Lisät lasketaan mukaan keskituntiansioon edellisen palkanmaksukauden tai kolmen kuukauden ajalta.

Kuinka pitkältä ajalta provisiopalkkaa huomioidaan sairausajan palkan laskennassa?

Provisiopalkka huomioidaan sairausajan palkan laskentajaksolla, joka on tyypillisesti edeltävät 3-12 kuukautta. Keskiansio lasketaan tältä ajalta huomioiden sekä kiinteä palkka että provisiot.

Milloin Kelan sairauspäiväraha siirtyy työnantajalta suoraan työntekijälle?

Sairauspäiväraha siirtyy työntekijälle suoraan, kun työnantajan palkanmaksukausi päättyy tai kun sairausloma jatkuu yli työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden. Kela maksaa sairauspäivärahan työntekijälle omavastuuajan jälkeen, jos työnantaja ei maksa sairausajan palkkaa.

Miten osa-aikaisen työntekijän vaihteleva työaika vaikuttaa sairausajan palkan määrään?

Osa-aikaisella työntekijällä, jolla on vaihteleva työaika, sairausajan palkka lasketaan edeltävän kolmen kuukauden keskimääräisen työajan ja ansiotason perusteella. Jos työntekijä on ollut työsuhteessa alle kolme kuukautta, laskenta tehdään koko työsuhteen ajalta.

Kuinka saman sairauden uusiutuminen 30 päivän sisällä vaikuttaa karenssiaikaan?

Jos sama sairaus uusiutuu 30 päivän sisällä, uutta karenssia tai omavastuuaikaa ei yleensä tule. Sairauden uusiutuminen käsitellään tällöin samana sairaustapauksena kuin alkuperäinen sairaus.

Miten kvartaalibonukset jaksotetaan sairausajan palkan laskennassa?

Kvartaalibonus huomioidaan sairausajan palkan laskennassa jakamalla se tasaisesti koko kvartaalille keskimääräisen ansion määrittämiseksi. Jaksotus tehdään jakamalla bonus niille työtunneille tai työpäiville, joille se on alun perin ansaittu.

Kuinka monta työpäivää vuosilomaa kertyy palkattomalta sairausajalta?

Palkattomalta sairauslomalta vuosilomaa kertyy 75 työpäivän ajalta lomanmääräytymisvuodessa, joten vuosilomakertymä ja lomaoikeus säilyvät tämän rajan puitteissa.