Työterveyshuollon järjestäminen – Opas työnantajalle

Työterveyshuollon kustannuslaskuri – Suunnittele budjettisi tarkasti

Lisäpalvelut:

Huom: Laskelma on suuntaa-antava arvio. Todelliset kustannukset voivat vaihdella palveluntarjoajan ja valittujen palveluiden mukaan.

Työterveyshuollon järjestäminen yrityksessä - mitä laki vaatii?

Työterveyshuollon järjestäminen on lakisääteinen velvollisuus jokaiselle työnantajalle, jolla on yksikin työntekijä. Työterveyshuoltolaki määrittelee selkeät raamit sille, mitä palveluita sinun tulee vähintään tarjota henkilöstöllesi.

Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluvat seuraavat peruspalvelut:

  • Työpaikkaselvitykset ja työolosuhteiden arviointi
  • Työperäisten terveysvaarojen ja -haittojen arviointi
  • Terveystarkastukset työhön liittyvien riskien perusteella
  • Toimenpide-ehdotukset työolojen parantamiseksi
  • Neuvonta ja ohjaus työterveysasioissa

Huomionarvoista on, että laki ei velvoita järjestämään sairaanhoitopalveluita. Monet yritykset kuitenkin panostavat henkilöstöönsä tarjoamalla laajempia palveluita, sillä ne näkevät sen samalla tavalla kestävänä sijoituksena kuin vastuullisen sijoittamisen vaihtoehdot ovat yrityksen varallisuuden hallinnassa.

Työterveyshuollon järjestämisessä on noudatettava seuraavia lakisääteisiä määräaikoja:

  • Työterveyshuoltosopimus on tehtävä ennen työntekijöiden palkkaamista
  • Työpaikkaselvitys tulee toteuttaa 6 kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta
  • Toimintasuunnitelma pitää laatia vuosittain

Laki edellyttää myös, että työterveyshuollon toteuttaa pätevä ammattihenkilöstö. Palveluntuottajalla tulee olla asianmukaiset luvat ja pätevyydet työterveyshuollon järjestämiseen.

Muista: Työterveyshuollon laiminlyönti voi johtaa sanktioihin. Työsuojeluviranomainen valvoo työterveyshuollon järjestämisvelvollisuuden noudattamista ja voi määrätä uhkasakon, mikäli velvoitteita ei noudateta.

Työterveyspalveluiden kustannukset ja Kela-korvaukset

Työterveyshuollon kustannukset jakautuvat kahteen korvausluokkaan. Korvausluokka I kattaa ennaltaehkäisevän toiminnan ja työkykyä ylläpitävät palvelut, kun taas korvausluokka II sisältää yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muut terveydenhuollon palvelut.

Kela korvaa työnantajalle työterveyshuollon järjestämisestä aiheutuneita tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia seuraavasti:

  • Ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta (korvausluokka I) 60 %
  • Sairaanhoidosta ja muusta terveydenhuollosta (korvausluokka II) 50 %

Korvauksilla on työntekijäkohtaiset enimmäismäärät, jotka Kela vahvistaa vuosittain. Korvauksen saaminen edellyttää, että palvelut ovat työntekijöille maksuttomia.

Kustannuksiin vaikuttavat tekijät

Työterveyshuollon kokonaiskustannuksiin vaikuttavat merkittävästi:

  • Henkilöstön määrä ja ikärakenne
  • Valittujen palveluiden laajuus
  • Työpaikan toimiala ja työn luonne
  • Palveluntuottajan hinnoittelumalli

Kustannusten hallinta: Voit optimoida työterveyshuollon kustannuksia valitsemalla sopivan laajuisen palvelukokonaisuuden ja neuvottelemalla palveluntuottajan kanssa hinnoittelumallista. Kiinteä kuukausimaksu voi olla ennustettavampi vaihtoehto kuin käyntiperusteinen laskutus.

Työterveyshuollon kustannukset kannattaa nähdä investointina henkilöstön työkykyyn ja hyvinvointiin. Hyvin järjestetty työterveyshuolto voi vähentää sairauspoissaoloja ja pienentää ennenaikaisen eläköitymisen riskiä.

Työterveyshuoltosopimuksen sisältö ja laajuuden valinta

Työterveyshuollon järjestäminen - Opas työnantajalle
Työterveyshuollon järjestäminen - Opas työnantajalle

Työterveyshuoltosopimus määrittelee palveluiden laajuuden ja toimintatavat. Sopimuksessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota palvelukokonaisuuden räätälöintiin juuri sinun yrityksesi tarpeisiin.

Sopimuksen pakolliset elementit

  • Palveluiden yleiset järjestelyt
  • Työterveyshenkilöstön tehtävät ja vastuut
  • Tietojen käsittelyn ja raportoinnin periaatteet
  • Palveluiden hinnoitteluperusteet
  • Sopimuksen voimassaolo ja irtisanomisehdot

Palveluiden laajuuden valinta

Voit valita kahdesta päävaihtoehdosta:

  1. Lakisääteinen perustaso
    • Työpaikkaselvitykset
    • Terveystarkastukset
    • Työkyvyn seuranta
    • Ensiapuvalmiuden ohjaus
  2. Laajennettu taso
    • Kaikki lakisääteiset palvelut
    • Yleislääkäritasoinen sairaanhoito
    • Erikoislääkärikonsultaatiot
    • Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset

Laajuutta valitessa huomioi erityisesti:

  • Henkilöstön ikärakenne ja terveysriskit
  • Toimialan erityispiirteet
  • Työtehtävien kuormittavuus
  • Käytettävissä oleva budjetti

Sopimukseen voidaan sisällyttää myös räätälöityjä lisäpalveluita, kuten fysioterapia tai työpsykologin palvelut. Näiden tarve riippuu työtehtävien luonteesta ja henkilöstön toiveista.

Vinkki: Aloita maltillisemmalla palvelukokonaisuudella - voit aina laajentaa sopimusta myöhemmin tarpeiden tarkentuessa.

Yrittäjän oma työterveyshuolto - näin järjestät sen

Yrittäjänä voit järjestää itsellesi työterveyshuollon, vaikka et olisikaan työnantaja. Tämä on vapaaehtoista, mutta erittäin suositeltavaa oman työkykysi ylläpitämiseksi ja henkilökohtaisen taloutesi turvaamiseksi pitkällä aikavälillä.

Yrittäjän työterveyshuollon järjestämisen vaiheet

  • Valitse sopiva palveluntuottaja
  • Neuvottele palvelusopimus
  • Tee sopimus kirjallisena
  • Hae Kela-korvausta vuosittain

YEL-vakuutetut yrittäjät voivat hakea Kelalta korvausta työterveyshuollon kustannuksista samaan tapaan kuin työnantajat. Korvaus voi olla jopa 60 % hyväksytyistä kustannuksista.

Palveluiden räätälöinti yrittäjän tarpeisiin

Yrittäjänä voit valita juuri sinulle sopivan palvelukokonaisuuden. Kannattaa huomioida erityisesti:

  • Toimialasi erityisriskit
  • Työsi kuormittavuustekijät
  • Työaikasi joustavuus
  • Etävastaanoton mahdollisuudet

Yrittäjän työterveyshuolto voi toimia myös sijoituksena tulevaisuuteen - aivan kuten kiinteistösijoittaminen, se voi tuoda merkittävää tuottoa pitkällä aikavälillä työkyvyn säilymisen muodossa.

Työterveyshuollon hyödyt yrittäjälle

Työterveyshuolto tarjoaa yrittäjälle monia etuja:

  • Säännölliset terveystarkastukset
  • Varhainen puuttuminen työkykyä uhkaaviin tekijöihin
  • Neuvonta työergonomiassa ja -hyvinvoinnissa
  • Nopea pääsy hoitoon tarvittaessa

Huomioitavaa: Työterveyshuollon kustannukset ovat yrittäjälle verovähennyskelpoisia. Tämä kannattaa ottaa huomioon kokonaiskuluja laskettaessa.

Työterveyshuollon palveluntuottajan valinta ja kilpailutus

Sopivan työterveyshuollon palveluntuottajan valinta on kriittinen päätös, joka vaikuttaa suoraan palveluiden laatuun ja kustannustehokkuuteen. Kilpailutusprosessi kannattaa toteuttaa huolellisesti, jotta löydät juuri sinun yrityksellesi sopivimman kumppanin.

Palveluntuottajien vertailukriteerit

  • Toimipisteiden sijainti ja saavutettavuus
  • Digitaalisten palveluiden kattavuus
  • Hinnoittelumallit ja kokonaiskustannukset
  • Erikoislääkäripalveluiden saatavuus
  • Vastaanottoaikojen joustavuus

Kuten vapaa-ajan asunnon rahoituksessa, myös työterveyshuollon palveluntuottajan valinnassa kannattaa vertailla useita vaihtoehtoja parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.

Kilpailutuksen vaiheet

  1. Tarjouspyynnön valmistelu
    • Määrittele palvelutarpeet selkeästi
    • Listaa pakolliset vaatimukset
    • Laadi vertailukriteerit
  2. Tarjousten pyytäminen
    • Lähetä tarjouspyynnöt vähintään 3-5 palveluntuottajalle
    • Anna riittävä vastausaika
    • Pyydä referenssit vastaavista asiakkuuksista
  3. Tarjousten vertailu
    • Arvioi kokonaiskustannukset
    • Tarkista palveluiden kattavuus
    • Vertaile laatutekijöitä

Sopimusneuvottelut

Ennen sopimuksen allekirjoittamista varmista seuraavat asiat:

  • Palveluiden käynnistämisen aikataulu
  • Henkilöstön perehdytyksen toteutus
  • Raportointikäytännöt
  • Laskutusperiaatteet
  • Palvelutasosopimuksen ehdot

Pro-vinkki: Pyydä palveluntuottajilta konkreettinen siirtymäsuunnitelma, joka sisältää aikataulun ja vastuunjaon palveluiden käynnistämiselle.

Etätyöntekijöiden työterveyshuollon erityispiirteet

Etätyön yleistyminen on tuonut uusia haasteita työterveyshuollon järjestämiseen. Kotitoimistolla työskentelevien terveyden ja työergonomian varmistaminen vaatii erityistä huomiota.

Etätyöpisteen ergonomia ja tarkastukset

  • Virtuaaliset työpistetarkastukset videoyhteyden välityksellä
  • Ergonomiaohjeistuksen räätälöinti kotiympäristöön
  • Työvälineiden soveltuvuuden arviointi
  • Valaistuksen ja työympäristön tarkistus

Työterveyshuolto voi tarjota etätyöntekijöille räätälöityjä digitaalisia palveluita:

  • Etävastaanotot ja konsultaatiot
  • Digitaaliset taukoliikuntaohjelmat
  • Verkkovalmennukset työhyvinvoinnista
  • Chat-palvelut nopeisiin kysymyksiin

Psykososiaalisen kuormituksen hallinta

Etätyössä korostuvat erityisesti seuraavat tekijät:

  • Työajan rajaaminen ja palautuminen
  • Sosiaalisen tuen varmistaminen
  • Yksinäisyyden ehkäisy
  • Työn ja vapaa-ajan tasapaino

Työterveyshuollon erityispalvelut etätyöntekijöille:

  1. Säännölliset virtuaaliset terveystarkastukset
  2. Etänä toteutettavat työfysioterapeutin ohjaukset
  3. Työpsykologin etäkonsultaatiot
  4. Digitaaliset stressinhallintaohjelmat

Etätyöntekijöiden työterveyshuollossa painottuu ennaltaehkäisevä toiminta ja säännöllinen yhteydenpito. Digitaaliset työkalut mahdollistavat tehokkaan seurannan ja nopean reagoinnin mahdollisiin ongelmiin riippumatta työntekijän sijainnista.

Muista: Etätyöntekijöillä tulee olla yhtäläinen pääsy työterveyspalveluihin kuin toimistolla työskentelevillä. Tämä voidaan varmistaa kattavalla verkostolla ja digitaalisilla palveluilla.

Työterveyshuollon järjestäminen pienyrityksessä - käytännön vinkit

Pienyrityksen työterveyshuollon järjestäminen kannattaa aloittaa maltillisesti. Tässä konkreettiset askeleet, joilla pääset alkuun tehokkaasti ja kustannustietoisesti.

Aloita perusasioista

  • Kartoita ensin vain lakisääteiset palvelut
  • Valitse lähialueella toimiva palveluntarjoaja
  • Pyydä tarjous useammalta toimijalta
  • Neuvottele sopiva hinnoittelumalli - kiinteä kuukausimaksu tai käyntiperusteinen

Työterveyshuollon palvelut kannattaa mitoittaa henkilöstömäärän mukaan. Alle 10 hengen yrityksessä riittää usein kevyempi palvelukokonaisuus.

Käytännön järjestelyt

Pienyrityksen kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

  • Nimeä yrityksestäsi työterveyshuollon yhteyshenkilö
  • Sovi selkeät yhteydenpitokäytännöt palveluntarjoajan kanssa
  • Järjestä henkilöstölle perehdytys työterveyspalveluiden käyttöön
  • Varmista, että kaikilla on tieto palveluiden saatavuudesta

Kustannustehokkaat ratkaisut

Pienyritykselle sopivia säästökeinoja:

  • Hyödynnä digitaaliset terveyspalvelut
  • Keskitä palvelut yhteen toimipisteeseen
  • Valitse alkuun vain välttämättömimmät lisäpalvelut
  • Seuraa palveluiden käyttöastetta säännöllisesti

Käytännön vinkki: Pienyritykselle sopii usein hyvin palvelumalli, jossa peruspalvelut ovat kiinteähintaisia ja lisäpalvelut laskutetaan käytön mukaan.

Työterveyshuollon palveluita voi laajentaa myöhemmin, kun näet mitkä palvelut ovat yrityksellesi tarpeellisimpia. Aloita maltillisesti ja kasvata palveluita tarpeen mukaan.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatiminen

Toimintasuunnitelma on työterveyshuollon käytännön toteutuksen perusta. Se laaditaan tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon ammattilaisten kanssa, ja siinä määritellään konkreettiset toimenpiteet työntekijöiden terveyden ja työkyvyn tukemiseksi.

Toimintasuunnitelman pakolliset elementit

  • Työpaikan tarpeiden arviointi
  • Tavoitteiden asettaminen
  • Toimenpiteiden määrittely
  • Vastuuhenkilöiden nimeäminen
  • Aikataulutus ja seurantamenetelmät

Aivan kuten metsäsijoittaminen vaatii pitkäjänteistä suunnittelua, myös työterveyshuollon toimintasuunnitelma kannattaa laatia useamman vuoden tähtäimellä.

Suunnitelman laatimisen vaiheet

  1. Lähtötilanteen kartoitus
    • Työympäristön riskiarviointi
    • Henkilöstön terveystilanne
    • Aikaisempien toimenpiteiden vaikuttavuus
  2. Painopistealueiden valinta
    • Työperäisten sairauksien ehkäisy
    • Työkyvyn ylläpito
    • Työhyvinvoinnin edistäminen

Kattava hoitokuluvakuutus voi täydentää työterveyshuollon palveluita, mutta se ei korvaa huolellisesti laadittua toimintasuunnitelmaa.

Dokumentointi ja päivitys

Toimintasuunnitelman tulee sisältää:

  • Selkeät mittarit tavoitteiden seuraamiseen
  • Dokumentointikäytännöt toimenpiteistä
  • Vuosittainen päivitysaikataulu

Mahdollisten työsuhdekiistojen varalta kannattaa harkita myös oikeusturvavakuutusta, joka täydentää yrityksen riskienhallintaa.

Muista: Toimintasuunnitelma on elävä dokumentti, jota päivitetään säännöllisesti vastaamaan työpaikan muuttuvia tarpeita. Vuosittainen tarkistus ja päivitys varmistavat sen ajantasaisuuden.

Työterveyshuollon järjestäminen usealla paikkakunnalla toimivalle yritykselle

Kun yrityksesi toimii usealla paikkakunnalla, työterveyshuollon järjestäminen vaatii erityistä suunnittelua. Palveluiden tulee olla tasalaatuisia ja helposti saavutettavia kaikille työntekijöille riippumatta heidän sijainnistaan.

Valtakunnallisen palveluverkoston rakentaminen

  • Valitse palveluntuottaja, jolla on kattava toimipisteverkosto
  • Varmista digitaalisten palveluiden saatavuus kaikilla paikkakunnilla
  • Huomioi paikalliset erityistarpeet ja työolosuhteet
  • Koordinoi palvelut keskitetysti mutta toteuta paikallisesti

Monilla paikkakunnilla toimivan yrityksen kannattaa harkita useamman palveluntuottajan yhteistyömallia. Tämä mahdollistaa parhaan mahdollisen kattavuuden ja erikoisosaamisen hyödyntämisen eri alueilla.

Palveluiden yhtenäistäminen

Varmista seuraavat perusasiat kaikilla toimipisteillä:

  • Yhtenäiset toimintakäytännöt ja palvelutaso
  • Keskitetty ajanvarausjärjestelmä
  • Yhteiset potilastietojärjestelmät
  • Selkeä raportointikäytäntö

Alueelliset koordinaattorit

Nimeä jokaiselle toimipisteelle:

  • Paikallinen työterveyshuollon yhteyshenkilö
  • Vastuutyöterveyshoitaja
  • Varahenkilöt poissaolotilanteisiin

Käytännön vinkki: Järjestä säännöllisiä virtuaalitapaamisia eri toimipisteiden työterveyshuollon koordinaattoreiden kesken tiedonkulun varmistamiseksi.

Kustannustehokas toteutus

Optimoi kustannukset huomioimalla:

  • Paikallisten palveluntuottajien kilpailutus
  • Volyymiedut valtakunnallisissa sopimuksissa
  • Digitaalisten palveluiden hyödyntäminen
  • Matkakustannusten minimointi järkevällä palveluverkostolla

Monipaikkaisen työterveyshuollon järjestämisessä korostuu erityisesti tehokas koordinointi ja viestintä. Hyödynnä digitaalisia työkaluja tiedonkulun varmistamisessa ja palveluiden yhtenäistämisessä.

Työterveyshuollon seuranta ja kehittäminen

Työterveyshuollon jatkuva seuranta ja kehittäminen varmistavat palveluiden tehokkuuden ja vastaavuuden yrityksen tarpeisiin. Säännöllinen arviointi auttaa tunnistamaan kehityskohteita ja optimoimaan resurssien käyttöä.

Mittarit ja seurantamenetelmät

  • Sairauspoissaolojen määrä ja kesto
  • Työterveyspalveluiden käyttöaste
  • Henkilöstön tyytyväisyyskyselyt
  • Työkykyindeksin kehitys
  • Ennaltaehkäisevien toimien vaikuttavuus

Seurannan tulee olla systemaattista ja dataan perustuvaa. Kerää palautetta säännöllisesti ja analysoi tuloksia kvartaaleittain.

Kehittämisen painopisteet

  1. Palveluiden saatavuus
    • Ajanvarauksen sujuvuus
    • Vastaanottoaikojen riittävyys
    • Etäpalveluiden toimivuus
  2. Palveluiden laatu
    • Hoidon vaikuttavuus
    • Asiakaskokemus
    • Ammattilaisten osaaminen

Huomioitavaa: Kehittämistoimenpiteiden tulee perustua todellisiin tarpeisiin ja mittaustuloksiin, ei oletuksiin.

Yhteistyön kehittäminen

Tehokas työterveyshuolto vaatii tiivistä yhteistyötä eri osapuolten välillä:

  • Säännölliset tapaamiset työterveystiimin kanssa
  • Henkilöstön osallistaminen kehitystyöhön
  • Palveluntuottajan kanssa pidettävät seurantapalaverit
  • Työsuojelutoimikunnan aktiivinen rooli

Kehittämistyössä tärkeintä on jatkuva dialogi kaikkien osapuolten kesken ja rohkeus kokeilla uusia toimintamalleja.

Pro-vinkki: Luo selkeä vuosikello työterveyshuollon seurantaan ja kehittämiseen. Näin varmistat, että kaikki oleelliset toimenpiteet toteutuvat ajallaan.

Yhteenveto ja pääpointit

Työterveyshuollon järjestäminen on yrityksellesi merkittävä investointi, joka vaikuttaa suoraan henkilöstökuluihin ja yrityksen talouteen. Huolellisella suunnittelulla ja kilpailutuksella voit optimoida kustannukset ja saada parhaan vastineen rahoillesi.

Yrittäjänä sinun kannattaa tutustua erilaisiin rahoitusvaihtoehtoihin työterveyshuollon järjestämiseksi. Kela-korvaukset kattavat osan kuluista, mutta lisärahoitusta voit tarvita erityisesti toiminnan alkuvaiheessa.

Plussat

  • Vähentää sairauspoissaoloista aiheutuvia kustannuksia
  • Verovähennyskelpoinen kulu
  • Kelan korvaukset kattavat osan kuluista
  • Parantaa yrityksen houkuttelevuutta työnantajana

Miinukset

  • Merkittävä kuukausittainen kuluerä
  • Vaatii alkupääomaa ja suunnittelua
  • Sopimusten sitovuus
  • Kustannusten ennakointi haastavaa

Työterveyshuollon palvelutasot ja Kela-korvaukset

Työterveyshuollon järjestäminen on olennainen osa yrittäjän hyvinvointia ja liiketoiminnan jatkuvuutta. Yrittäjänä voit järjestää itsellesi työterveyshuollon palvelut samalla tavalla kuin työntekijöillekin. Kela korvaa osan työterveyshuollon kustannuksista, mikä tekee siitä taloudellisesti järkevän investoinnin.
Työterveyshuollon taso Sisältö Kelakorvaus (max) Hyödyt yrittäjälle
Lakisääteinen ennaltaehkäisevä Työpaikkaselvitykset, terveystarkastukset, neuvonta 60% Työkyvyn ylläpito, riskien ennaltaehkäisy
Vapaaehtoinen sairaanhoito Yleislääkäritasoiset palvelut, laboratorio 50% Nopea hoitoon pääsy, työkyvyn palautuminen
Erikoislääkäripalvelut Erikoislääkärikonsultaatiot, erityistutkimukset Ei korvata Kattavampi terveydenhoito
Etäpalvelut Digitaaliset vastaanotot, chat-palvelut Korvataan osana palveluita Joustavuus, ajansäästö
Työterveyshuolto on yrittäjälle keskeinen työkykyä ylläpitävä palvelu. Sopimuksen voi tehdä joustavasti omien tarpeiden mukaan ja laajentaa sitä myöhemmin. Aloita työterveyshuollon järjestäminen hyvissä ajoin - se on sijoitus omaan työkykyyn ja yrityksen tulevaisuuteen.

Usein kysytyt kysymykset

Miten määrittelen sopivan työterveyshuollon laajuuden erikokoisille toimipisteille?

Työterveyshuollon laajuus määritellään toimipisteiden koon ja henkilöstön tarpeiden mukaan riskiarvioinnin pohjalta. Palveluiden mitoitus kannattaa suunnitella yhdessä työterveyshuollon ammattilaisten kanssa huomioiden työpaikan erityispiirteet, kuten työn kuormittavuus ja alakohtaiset riskit.

Millaiset työterveyshuollon digitaaliset palvelut ovat välttämättömiä etätyöntekijöille?

Etätyön työterveyshuolto vaatii toimivat digitaaliset terveyspalvelut, joiden ydin on helppokäyttöinen ajanvarausjärjestelmä sekä virtuaalivastaanotot videopuheluina. Keskeisiä ovat myös chat-palvelut akuutteihin kysymyksiin sekä sähköinen reseptien uusinta.

Miten työterveyshuollon kustannukset jakautuvat eri korvausluokkiin ja mitä Kela korvaa?

Työterveyshuollon kustannukset jakautuvat kahteen korvausluokkaan: korvausluokka I kattaa ennaltaehkäisevän toiminnan ja työkykyä ylläpitävän toiminnan, kun taas korvausluokka II sisältää sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon. Kela-korvaukset ovat 60 % korvausluokka I:n hyväksytyistä kustannuksista ja 50 % korvausluokka II:n hyväksytyistä kustannuksista työntekijäkohtaisten enimmäismäärien rajoissa.

Kuinka usein työterveyshuollon toimintasuunnitelma tulee päivittää ja mitä sen pitää sisältää?

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma tulee päivittää vuosittain, ja päivitysväli on hyvä kirjata itse suunnitelmaan. Sisältövaatimukset edellyttävät, että suunnitelmassa määritellään työpaikan työterveyshuollon tavoitteet, tarpeet ja toimenpiteet sekä työterveyshuollon toteutuskeinot ja arvioinnin mittarit.

Samankaltaiset artikkelit